 |
| - Toisilleen tutut kissat koskettelevat toisiaan hellästä - eivät ainoastaan haistelun vuoksi, vaan koska kaipaavat läheisyyttä. Vieraan (ihmisen, kissan tai muun eläimen) kosketus on kissalle luonnotonta ja se tuntuu epämiellyttävältä. |
Väittämiä ja faktoja kissoista!
Olen koonnut nämä itse eri lähteistä (mm. Tri Bruce Foglen teoksesta Kissanomistajan käsikirja) ja pidän näitä itse todenmukaisina.
- Kissoilla ei ole solisluita. Tämä takaa äärimmäisen "jousituksen" kissan hypätessä korkealta ja mahdollistaa nopean juoksemisen.
- Kesykissan aivot ovat jopa kolmasosan pienemmät kuin villin sukulaisensa, afrikanvillikissan aivot. Aivojen koko pienenee, kun kissan elämä ihmisen lemmikkinä tarjoaa sille vähemmän aktiviteetteja ja aivotyötä, mitä kissa kokisi luonnossa eläessään. Kissan päästäminen vapaaksi ulos ei ole kuitenkaan hyväksyttävä keino aktivoida kissaa ja täyttää sen luontaisia tarpeita.
 |
| - Nuorena leikatut kissat leikkivät aikuisena enemmän kuin leikkaamattomat, tai myöhempään leikatut kissat. |
- Kissat ovat 100% petoeläimiä - ne syövät siis pelkkää lihaa. Kissat myös pyydystävät ruokansa itse, mikä tekee niistä petoeläimiä. Haaskoihin ne harvemmin kajoavat.
- Kissanaaras voi kantaa usean uroksen jälkeläisiä samaan aikaan. Pennuilla saattaa olla ikäeroa jopa useita päiviä!
- Punaisen ja oranssin värin mahdollistaa geeni, joka on X-kromosomissa. Tämä tarkoittaa sitä, että väritys on sukupuolisidonnainen: kilpikonnan väriset kissat ovat lähes poikkeuksetta naaraita. Harvoin syntyy kilpikonnan värisiä uroksia, ja nekin ovat yleensä steriilejä.
- Kissat eivät näe pilkkopimeässä. Ne näkevät kuitenkin hyvin vähäisessä valaistuksessa - kissat näkevät hämärässä 6 kertaa ihmistä paremmin.
 |
| - Flehmen on nimitys kissojen ilmeelle, kun ne haistelevat ilmaa suu avoinna. Kissa (kuvan tapauksessa tiikeri) avaa suunsa ja kauhoo kielellä hajua vomeronasaalielimeensä, josta tieto menee suoraan aivoihin. |
- Noin puolelle kissojen sairauksista löytyy vastine ihmisten sairauksien joukosta. Näihin kuuluvat mm. autoimmuunisairaudet, epilepsia, syöpä, silmäsairaudet, kuurous, sydän- ja verisuonisairaudet ja luusto-ongelmat.
- Kissan kehräys ei ole aina ilmaus hyvästä olosta. Kissat kehräävät myös stressatessaan tai jopa shokkitilassa. Kehrääminen rauhoittaa kissaa itseään, sekä mahdollisia muita lähettyvillä olevia kissoja.
- Fel D-1 -proteiini on syy kissa-allergialle. Kissojen hilse, sylki ja muut eritteet ovat voimakkaita allergeenejä.
 |
| - Kissa nukkuu keskimäärin 16 tuntia vuorokaudesta. |
- Syöksähtely ihmisten jalkoihin, pureminen ja raapiminen ovat usein merkki kissakaverin puutteesta. Kesykissat ovat pääasiassa sosiaalisia, ja ne leikkivät koko ikänsä. Jos lajiseuraa ei ole tarjolla, kissa tekee ihmisestä korvikkeen. Hyökkäilyä voi vähentää pitkäjänteisellä koulutuksella, mutta se ei poista kissan tarvetta tulla (kissamaisesti) aktivoiduksi.
- Kaikilla kissanpennuilla on siniset silmät. Vanhetessa silmien väri yleensä muuttuu. Siniset silmät aikuisella (albiinokissalla) ovat yhteydessä hermokuurouteen. Valkoinen, sinisilmäinen kissa voi olla myös kuuleva.
- Ruuan määrä vaikuttaa kissojen sosiaalisuuteen. Kun ruokaa on yllinkyllin, kissat sietävät toisiaan paremmin. Luonnossa kissan on kyettävä elättämään itsensä joten se tarvitsee riittävän suuren reviirin. Kissat saalistavat yksin, toisin kuin esimerkiksi leijonanaaraat.
- Kissat purevat usein pitkän hellittelytuokion jälkeen. Ovatko ne siis arvaamattomia? Ei. Silittely ja ihmisten antamat hellyydenosoitukset eivät ole kissalle luontaisia, ne ovat opittuja ja jalostuksen tuotos. Silitys tuntuu kissasta samalta, kuin kissaemo nuolisi sen turkkia. Se nauttii aikansa huolenpidosta, jonka jälkeen se ilmaisee näykkäisemällä "riittää jo!". Yleensä kissa palaa takaisin "hoivattavaksi" vielä tämän jälkeen.^
Kyseessä voi olla myös nk. "hyväilyaggressio", joka ei ole aivan sama asia.
- Koira maistaa makean, kissa ei. Kissat eivät siis voi olla persoja makealle.
- Kissojen juoksentelukohtaukset, "hepulivartit" tai "iltavillit" ovat sisäkissojen tapa toteuttaa luontaista saalistuskäyttäytymistään. Ensin ollaan rauhassa, vaanitaan.. Ja sitten syöksytään täydellä vauhdilla pitkin ja poikin! Näitä spurtteja saattaa olla yksi tai useampi kerrallaan, jonka jälkeen kissa rauhoittuu - aivan kun mitään ei olisi tapahtunutkaan.
 |
| - Luita voi syöttää kissalle, kunhan ne ovat raakoja! Vastoin yleistä harhaluuloa, kanan (tai muun linnun) luut eivät ole vaarallisia kissalle. Broilerin luu on kuitenkin kananluuta parempi vaihtoehto, jos luut haluaa tarjota kokonaisena. Kannattaa seurata kissan ruokailua; ahneelle ja hotkimiseen taipuvaiselle kissalle luut voi olla hyvä tarjota murskeena (jauheliha, jossa on jauhettua luuta mukana). Kypsennetyt luut muuttuvat koviksi ja ne pirstaloituvat helposti, mikä aiheuttaa melkoisen riskin suolistolle. |
- Kissalla todella voi olla yhdeksän elämää. Sinä päätät, montako se niistä elää - ja miten. Kun harkitset kissan hankintaa, muista että se elää parhaillaan yli 20 vuotta! Anna kissalle yksi, onnellinen elämä kanssasi. Älä hanki kissaa, jos tiedät tarjoavasi sille kaikki yhdeksän elämää - kenties eri kodeissa.
- Mosse
Ihanoita kuviii ♡
VastaaPoista"- Kesykissan aivot ovat jopa kolmasosan pienemmät kuin villin sukulaisensa, afrikanvillikissan aivot. Aivojen koko pienenee, kun kissan elämä ihmisen lemmikkinä tarjoaa sille vähemmän aktiviteetteja ja aivotyötä, mitä kissa kokisi luonnossa eläessään. Kissan päästäminen vapaaksi ulos ei ole kuitenkaan hyväksyttävä keino aktivoida kissaa ja täyttää sen luontaisia tarpeita."
VastaaPoistaEn ole lukenut kuin ihmisten aivoista, mutta psykologian opintoihin perustuen haluaisin ottaa tähän kantaa seuraavanlaisesti:
Kissalla oletettavasti on vähemmän poimuttuneet aivot kuin ihmisellä, mutta voisin silti kuvitella kehityksen olevan samankaltaista. Aivot eivät siis "pienene" eri aktiviteettien johdosta, vaan eivät vain ehkä pääse kehittymään täyteen potentiaaliinsa ilman tärkeitä virikemuotoja. Erilaisten ärsykkeiden kohtaaminen vahvistaa aivoratoja ja saattanee jopa kasvattaa aivojen kokoa (?? tuskin merkittävästi), mutta eri lajien kohdalla kyse todennäköisemmin on evoluutiosta kuin ulkoilusta :--D Yksipuolinen aivojen käyttö taas kehittää aivoja yksipuolisesti, jolloin turhat synapsiyhteydet surkastuvat, mutta aivot eivät varsinaisesti kutistu.
Tästä huolimatta sisällä olo ei suoraan tarkoita, etteikö lemmikin aivojen kehitykseen voisi vaikuttaa; sisäkissalle on vain tarjottava monin verroin keinotekoisia virikkeitä ulkoileviin kissoihin verrattuna. Meillä on tuotu rotille esimerkiksi kiviä ihan vain vieraan pintamateriaalin ja siihen tottumisen vuoksi (jonka lisäksi toivotaan, että kynnet kuluisivat ja pohjakankaat pysyisivät paremmin paikallaan).
Juu, eiväthän ne aivot toki (todennäköisesti) pienene kirjaimellisesti. Ehkä harhaanjohtava sanamuoto, mutta useimmat ymmärtänevät mistä on kyse.
VastaaPoistaMeilläkin kissoja virikkeellisestään jatkuvasti - toisinaan se käy ihan työstä! Kun ihminen päättää ottaa hoiviinsa eläimen, tulee sen hyvinvoinnista huolehtia parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän tietysti kuuluu myös henkinen hyvinvointi, aivojen aktivoiminen ja luonnollisen tekemisen tarjoaminen. Myös jyrsijöille pyritään takaamaan mahdollisimman luonnonmukaiset olosuhteet, jotta ne pääsevät toteuttamaan omaa lajityypillistä käyttäytymismalliaan. Kissan kohdalla aktivointi ei ole välttämättä yhtä helppoa kuin esimerkiksi sen rotan, ja moni jättääkin kissan tekemisen tarpeen täysin huomioimatta. Sitten ihmetellään kissan käytöshäiriöitä sun muuta, kenties jopa lopetetaan eläin niiden takia.
Moni ulkokissa-asian puolustaja käyttää usein argumenttinaan juuri tuota aktivoimista. Että sisäkissa ei muka voi olla onnellinen, kun ei pääse ulos toteuttamaan vaistojaan. Tässä kohtaa ollaan jo syvällä omassa pussissa - eihän nämä ulkokissoja pitävät ihmiset päästä koiriakaan ulos metsään saalistamaan rusakoita. Vai päästävätkö? Aktivointia on monenlaista. Kissan saaminen liikkeelle saattaa olla haasteellista, mutta ulos nakkaaminen ei ole mikään peruste omalle laiskuudelle ;)
Ps. Meillä on hiiriterraarioissa tälläkin hetkellä kiviä ja kukkaruukkuja. Ajattelin myös hankkia tiiliskiviä :)
Mun mielestä sulla on aivan mainio blogi! Varsinkin kissoihin liittyvät jutut kiinnostavat minua sillä olen kissanomistaja. Kaikista eläimistä on myös mielenkiintoista lukea. Teksteistä näkyy rakkautesi eläimiä kohtaan ja on hienoa että valistat ihmisiä tärkeistä asioista. Jatka samaan malliin! :)
VastaaPoistaKiitos paljon, Pinja! :) Yritän todella panostaa siihen, että tekstini on mukavaa lukea (= ei tunnu saarnaukselta) ja että siitä voisi jokainen oppia jotain. Eläimet on ihan sydänasia minulle, ja tunnen suurta tarvetta jakaa tietoa niistä muiden kanssa.
PoistaTiesitkö että kissat pitävät enemmän naisista kuin miehistä? :D Syynä tälle on ääni; kissat pitävät enemmän korkeista ja pehmeistä äänistä.
VastaaPoista