Happy cat?

HUOM! Tämä postaus sisältää materiaalia,
 joka saattaa järkyttää herkimpiä lukijoita!

Aiheena tänään on ulkokissat (ulkoilee vapaasti) vs sisäkissat (ulkoilee vain valvotusti tai ei lainkaan).

Zazu, melkein 3kk

Olen jo pitkään yrittänyt vältellä tämän postauksen kirjoittamista, monestakin syystä. Yksi syy on se, että olen itse täysin ristitulessa asian kanssa. Toinen syy on se, että ymmärrän hyvin molempia näkökulmia.

Meillä on täällä kotona, kerrostalossa kaksi sisäkissaa; Rita ja Minttu. Kolmas kissani Zazu asuu äitini luona maalla ja elää ulkokissana, käyden välillä sisällä ruokailemassa ja nukkumassa. Olen jokseenkin "maalainen", ja hiirikissat ovat tulleet tutuksi vauvasta asti. Mummolassa on ollut ulkokissoja, ja niitä on ollut paljon tuttavapiirissä sekä kavereiden perheissä. Jopa taajamassa, rivitaloissa asuvat kissat ulkoilivat säännöllisesti. Meilläkin on ollut kissoja, niin sisä- kuin ulkokissojakin. Maalle muuton (2008) jälkeen kissoilla on ollut vapaa pääsy ulos aina halutessaan.

Haluan ilmaista itseni edes jollain muotoa puolueettomasti, mutta suositellen parhaaksi näkemääni ratkaisua kissan terveyden, hyvinvoinnin sekä onnellisuuden kannalta. Ihmisen tarpeita, mielihyvää tai muitakaan seikkoja en ota huomioon loppupeleissä, mutta listaan nekin ylös.

Tästä aiheesta on käyty keskusteluita varmasti vuosikymmeniä, ja keskustelu tuskin koskaan päättyy yhteisymmärrykseen. Aina joukossa on päättömiä argumentteja, tulee riitaa ja toista osapuolta syytetään huonoksi kissanomistajaksi. En halua joutua osaksi yhtä tälläistä "loppumatonta kierrettä", mutta haluan nostaa tämänkin kissan pöydälle, niin sanotusti.

Akseli Gallen-Kallela: Akka ja kissa, 1885

Jospa aloitan kertomalla hiukan kissan historiaa Suomessa: 

Kun kissa kesytettiin maanviljelyksen alkamisen aikoihin, siitä on pikkuhiljaa tullut myös seura- ja lemmikkieläin. Suomeen ensimmäiset kissat ovat tulleet Wikipedian mukaan rautakauden lopulla, 800-1000 jaa, kun taas Aboa Vetuksesta on löydetty tiedettävästi Suomen vanhin kissan luuranko - kyseinen kissa on elänyt vasta 1600-luvulla. Joka tapauksessa kissa on ollut Suomessa satoja ja satoja vuosia, ja se onkin nykyään koiran ohella suosituin ja yleisin lemmikkieläin.

Kissa on kautta aikojen kuulunut Suomen historiaan ja kansanperinteeseen; se on tehnyt työtään talleissa, navetoissa ja viljasäilöissä hiirten ja muiden pienjyrsijöiden metsästäjänä. Etenkin entisaikaan kissa oli hyvin tärkeä viljelijöille; ilman kissoja suuri osa viljasta olisi mennyt hukkaan kun tuholaiset pilasivat sen jätöksillään. Myös tartuntataudit saattoivat levitä saastuneen viljan välityksellä.

Tänä päivänä on kuitenkin paljon kissaa tehokkaampia tuholaishävittäjiä; on myrkkyjä, loukkuja ja karkottimia. Silti suuri osa viljelijöistä ja vanhemmasta ikäpolvesta käyttävät yhä kissaa hiiren pyytäjänä.

Kuvitteellinen idylli, jossa kissa ulkoilee vapaasti.
http://petinforum.com/2013/08/01/indoor-vs-outdoor-cats/

Ulkokissoja pitävät ihmiset usein paheksuvat sisäkissojen omistajia. Ulkokissakeskustelu saattaa saada myös "rotukissat vs maatiaiset"-vivahteen, jossa rotukissoja omistavat sisäkissa-ihmiset leimataan hienohelmoiksi ja nipottajiksi.

"Kissa on onnellisin kun se saa olla vapaa ja toteuttaa vaistojaan luonnossa" - lienee yleisin perustelu sille, miksi kissan tulisi saada olla vapaana. Myös luonnollista ruokavaliota ja sisälle merkkailua/muista syistä sisälle pissailua pidetään syynä antaa kissan ulkoilla valvomatta.

Se, että sisäkissa ei voi olla onnellinen on pötypuhetta. Sisällä vakituisesti asuva kissakin voi vaania ja saalistaa; ei toki elävää, aitoa hiirtä (sellaisen mahdollisuuden antaminen olisi laitonta) mutta leluja tai kissakaveriaan. Kissaa on erittäin tärkeä aktivoida. Ulkoileva kissa saa runsaasti mieltä virkistäviä ärsykkeitä sekä liikuntaa, joten valjaissa tai ulkotarhassa oleileva kissa saa mukavaa vaihtelua sisäkissan elämään. Kytkettynä ulkoileminen on paitsi kissalle turvallista, että palvelus Suomen luonnolle.

Yksi tekosyy on juurikin kytketyn kissan ulkoiluttaminen: monelle on kynnys pukea kissa "epämukaviin" valjaisiin, joihin se kuitenkin tottuu nopeasti. 

Kissa ei kuulu Suomen luontoon.

Aiemmassa postauksessani on linkki uutisesta, joka on mielestäni pöyristyttävä. Kissa on vieraslaji ja se tappaa hirvittävät määrät Suomen alkuperäistä eläimistöä. Ruokalistalla saattaa olla myös suojeltu ja vähälukuinen eläinlaji. Kissa on petoeläin, eikä se voi vaistoilleen mitään. Kissa ei voi määritellä, onko sen pyydystämä saalis suurilukuinen tuholainen vai uhanalainen laji. Suomessa joka kymmenes laji on uhanalainen. Kissa on luokiteltu haitallisiin vieraslajeihin, joka tarkoittaa sitä että se kilpailee alkuperäislajien kanssa aiheuttaen jopa alkuperäisten eläinlajien häviämisen.

Emberiza aureola, kultasirkku - Suomessa äärimmäisen uhanalainen,
kansainvälisesti vaaraantunut (= lajiin kohdistuu
suuri uhka hävitä luonnosta keskipitkällä aikavälillä)

Mielestäni jokaisen kissanomistajan tulisi ottaa vastuu kissastaan, siitä ettei se vahingoita luontoa ja itseään. Ajatellaan vaikkapa frettiä eli kesyhilleriä. Mitä tapahtuisi, jos suuri osa fretinomistajia päästäisi lemmikkinsä kulkemaan irrallaan ulkona? Se tappaisi suuret määrät samoja eläimiä, kuin kissa. Se myös saattaisi syrjäyttää Suomen alkuperäisiä näätälajeja, kuten minkki on jo tehnyt vesikolle. Myös kärppien lukumäärä Suomessa on vähentynyt lähes puoleen viimeisen 20 vuoden aikana, kertoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos vuonna 2007 (Wikipedia), joka johtuu luultavasti pääasiassa saaliseläinten (pienjyrsijät) vähyydestä.

Vapaana kulkeva fretti altistuisi tartuntataudeille, loisille, isommille pedoille, myrkyille ja liikenteen vaaroille ihan yhtälailla kuin kissakin.

Kissa on arvokas eläin.

Turvallista ulkoilua ulkotarhassa.
http://incat.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1220949867/15

Jokaisen ihmisen hoiviin otetun elätin, lemmikin, harrastuseläimen tai hyötyeläimen tulisi saada arvoistaan kohtelua. Lemmikki on rakastettu perheenjäsen, josta tulisi pitää yhtä hyvää huolta kuin vaikkapa ihmislapsesta. Ei tietysti täysin verrannollisesti; eläintä ei tulisi pitää ihmisenä eikä sitä tulisi inhimillistää ("nokun se haluaa syödä jäätelöä, kyllä se tietää mitä se voi syödä ja mitä ei" tai "jos mä olisin kissa, niin tykkäisin pitää vaaleensinisiä sukkia"). 

Maatilalla asuva maatiais- eli kotikissa on hyötyeläin, sitä ei välttämättä pidetä lemmikin arvossa. Silti sen tulisi saada yhtälailla mahdollisuus terveydenhuoltoon eläinlääkärillä, loishäätöihin, rokotteisiin, sterilaatioon/kastraatioon, laadukkaaseen ruokaan ja suojaisaan paikkaan jossa levätä. 

Kissoilla voi olla myös perinnöllisiä sairauksia, jotka vaativat säännöllistä lääkärintarkastusta ja mahdollisesti jopa lääkitystä. Ulkoilevan kissan terveydentilaa ei pystytä mielestäni tarkkailemaan riittävästi. Terveydentilan seuraamiseen kuuluu niin painon kuin silmien, hampaiden, turkin, ihon, ja kynsienkin tarkkailu. Myös perusterve kissa pitäisi käyttää säännöllisesti eläinlääkärin tarkastuksissa sekä rokotettavana. (Vähintään kissarutto ja kissanuhat rokotukset)

Kissan suolinkaisia
http://www.axilur.com/kissa/kissan-sisaeloiset.asp

Suuri osa (83% Mustin ja Mirrin sekä SEYn suuren kissatutkimuksen mukaan, 2012) kissanomistaja loishäätää kissansa. Hyvä juttu. Mutta tiesittekö tämän? Ulkona pääasiallisesti elävä kissa kantaa suolistossaan (ja mahdollisesti myös turkissaan) loisia lähes kaiken aikaa. 

2-4 vuodessa tehtävä loishäätö karkottaa syöpäläiset hetkeksi; noin kuukaudeksi riippuen loishäätövalmisteen vaikutusajasta. Ulkoileva kissa saalistaa päivittäin jyrsijöitä ja lintuja, jotka suurella todennäköisellä kantavat erilaisia loisia. Jos kissan puolustuskyky on jostain syystä alhainen, loistartunta saattaa vaikuttaa myös yleiskuntoon. Lyhyelläkin aikavälillä.  Osa kissoilla tavattavista loisista voi tarttua myös ihmiseen! 

Rokottamattomat ulkokissat voivat kantaa ihmisen mukana rokottamattomiin sisäkissoihin myös erittäin vaarallisia tartuntatauteja. Tämä pistää miettimään, että kenen kanssa uskaltaa olla tekemisissä, kun miettii omien kissojen terveyttä..

Seuraavaksi muutama vastaväite ulkokissoja puolustaville ihmisille, jotka esittävät seuraavan kaltaisia argumentteja:

1. Ulkoileva kissa on onnellisempi kuin sisäkissa.
Kissalle on mahdollista järjestää riittävästi sen tarpeita tyydyttäviä aktiviteetteja myös sisätiloissa. Myös sisäkissa voi ulkoilla, se tulee vain toteuttaa kytkettynä ja valvonnan alaisena. Mikäli kissan aktivoiminen, hiekkalaatikon siivoaminen ja muu kissan hoitoon kuuluva vaiva kuulostaa liian suurelta - kissa ei ole sopiva lemmikki sinulle. Älä hanki sellaista.

2. Ei ulkokissasta saa enää sisäkissaa. Se pissailee sänkyyn ja karkailee ovista ja ikkunoista.
Ensimmäisenä täytyy huolehtia siitä, ettei kissa pääse karkaamaan. Jos kissa oppii avaamaan ovia, hakaset oviin. Ikkunat kiinni tai ikkunoihin kissanpitävät tuuletusverkot. Varaudu aina sisälle tullessasi siihen, että kissa saattaa olla ovella vastassa. Toiseksi, varaudu siihen että pitkään ulkona elänyt kissa saattaa protestoida sisällä oloa. Se saattaa maukua, pissailla vääriin paikkoihin (kenties ei ole sisäsiisti tai kärsii virtsatieongelmista) ja raapia ovia - päiväkausia. Se lopettaa kyllä, kun huomaa ettei pääse ulos. Muista tarjota kissalle tekemistä, riittävästi rauhallisia nukkumapaikkoja, puhdasta vettä ja laadukasta ruokaa. Lisää vinkkejä ulkokissasta sisäkissaksi muutokseen voin antaa myös henkilökohtaisesti. Lisäksi ajattelin myös kirjoittaa aiheesta tekstin myöhemmin :)

http://catsnco.wordpress.com/2012/01/03/outdoor-cats-pros-cons/

3. Kissa on petoeläin. Ei se viihdy sisällä, sen tarvitsee elää vapaana ja saalistaa!
Entäs koira? Onko nekin onnettomia kun elävät pääasiassa sisätiloissa? Koko elämänsä sisällä viettävät koiratkin ovat onnellisia ja terveitä kun niille tarjotaan tarpeeksi tekemistä ja liikuntaa. Miksi kissa olisi poikkeus, jonka saa laskea vapaaksi luontoon?

4. Sisäkissat eivät liiku tarpeeksi ja lihovat muodottomiksi.
Leikitä kissaasi, ulkoiluta sitä valjaissa tai ulkotarhassa ja hanki sille mahdollisesti lajiseuraa. Myös ruokavaliolla on todella suuri merkitys painoon.

5. Kissoja on pidetty aina ulkona.
Kissan irti pitäminen on eläinsuojelurikkomus, heitteillejättö. Jos joku muu pitää kissaansa vapaana, miksi sinä tekisit niin? Ilman valvontaa kulkeva kissa pääsee myös paikkoihin jotka järjestyslaki on erikseen kieltänyt.

6. Ostin kissani tori.fistä ja myyjä halusi sen nimenomaan ulkokissaksi (maalle).
Lemmikinomistaja on velvoitettu pitämään huolta eläimestä jonka on ottanut elätettäväkseen. Myyjä ei ole enää vastuussa eikä uusi omistaja ole tilivelvollinen ostamastaan eläimestä. Ulkokissoiksi myytävät kissat ovat valitettavan usein sairaita ja ne pissailevat sisälle (saattaa johtua virtsakivistä). Kun kissa lasketaan ulos, pissailuongelmaa ei huomata = sitä ei ikään kuin ole olemassa.

7. Kissat pitävät tuhoeläimet poissa tontilta ja saavat samalla luonnollista syötävää.
Nykypäivänä on paljon kissaa tehokkaampia torjuntamenetelmiä. Kissa saattaa myös saada saaliikseen jyrsijän, joka on juuri syönyt esim. rotanmyrkkyä. Pahimmassa tapauksessa kissa menehtyy siihen, jopa tuskallisemmin kuin itse jyrsijä. Myös pelloilla käytettävät torjunta-aineet ja lannoitteet joutuvat usein saaliseläinten vatsaan rehun mukana. Nekin voivat aiheuttaa kissalla hengenvaarallisia myrkytysoireita.

Katukissa
http://www.catster.com/lifestyle/people-feeding-stray-feral-cats-make-me-mad

Kissan päästäminen vapaaksi ilman valvontaa on eläinsuojelurikos:

"Kissojen vapaana pitäminen taajamassa

15.09.2009
Etelä-Karjalan poliisilaitos

Etelä-Karjalan poliisiin on tullut useita yhteydenottoja koskien kissojen vapaana pitämistä taajamassa. Poliisilta on tiedusteltu muun muassa hyväksyttäviä toimenpiteitä asian suhteen. 

Lainsäädännön mukaan kissa ei saa kulkea vapaana taajamassa ilman valvontaa. Kissan tulee suoran valvonnan lisäksi olla kytkettynä kuntopoluilla tai sen kaltaisilla juoksuradoilla. Kissan omistajan tai haltijan on pidettävä huolta, ettei eläin pääse lainkaan järjestyslaissa erikseen mainituille alueille (yleinen uimaranta, lasten leikkipaikaksi varattu alue, toriaikana torille, yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle) jollei se ole erikseen sallittua. Vaikka järjestyslaki ei suoranaisesti edellytä kissan pitämistä kytkettynä taajamassa, lienee se yksinkertaisin ja käytännöllisin keino samalla noudattaa kaikkia säännöksiä ja huolehtia lemmikkieläimen turvallisuudesta. Lemmikkieläinten pitämistä koskevissa säännöksissä on edellytetty, että eläimen omistajan tai haltijan tulee ryhtyä kohtuullisiin toimiin eläimen karkaamisen estämiseksi. Vailla omistajansa tai haltijansa suoraa valvontaa kulkeva kissa on eläinten suojelua koskevissa säädöksissä määritelty heitteillä olevaksi.

Rikoslain 44 luvun 15 §:n pykälän perusteella sellaisen eläimen, jonka tiedetään olevan vaaraksi ihmiselle, tulee olla asianmukaisesti vartioitu. Vastuullaan olevan eläimen asianmukaisen vartioinnin laiminlyönnistä on säädetty rikoslaissa sakkorangaistus. Kissojen osalta vaarallisuusarvioon vaikuttaa se, että kissojen ulosteen on todettu olevan infektoituneen lihan ohella keskeisin tartunnanaiheuttaja toksoplasmoosi- nimiseen tautiin, jonka aiheuttaja on Toxoplasma gondii -niminen alkueläin.  ” Taudin tärkein ilmenemismuoto on sikiön toksoplasmoosi, joka voi syntyä, kun nainen saa tartunnan odotusaikana. Tauti aiheuttaa sikiölle elinvaurioita. Suomessa syntyy vuosittain noin 50 synnynnäisen toksoplasmoositartunnan saanutta lasta, joista suurin osa on syntyessään oireettomia. Myöhemmin, 10–20 vuoden kuluessa, lähes kaikille ilmaantuu näkö-, kuulo- tai aivovaurioita. Jos tauti todetaan heti syntymän jälkeen, vammat voidaan välttää lääkityksellä. Taudin ehkäisynä etenkin raskausaikana odottavan äidin on syytä välttää tartunnanlähteitä, kissoja ja raakaa tai huonosti kypsennettyä lihaa.”

Eläinsuojelulain 15§:n mukaan irrallaan tavatun lemmikin saa ottaa kiinni ja toimittaa kunnalliseen talteenottopaikkaan tai löytöeläinkotiin. Säädöksen mukaan kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan tavattujen ja talteenotettujen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Talteenotettua eläintä on säilytettävä vähintään 15 päivän ajan, minkä jälkeen kunnalla on oikeus myydä, muutoin luovuttaa tai lopettaa eläin. Kunnalla on oikeus periä eläimen omistajalta tai haltijalta korvaus eläimen talteenotosta, hoidosta ja mahdollisesta lopettamisesta aiheutuneista kustannuksista.

Metsästyslaissa (615/1993) on säädetty koiran ja kissan pitämisestä lähinnä riistanhoidon ja metsästämisen kannalta. Metsästyslain 85§:ssä säädetään kissan huolenpidosta. Säädöksen mukaan kotieläimeksi otetun kissan heitteillejättö ja hylkääminen on kielletty. Metsästyslain 1 luvun 5§:n mukaan villiintyneeseen kissaan sovelletaan samoja säännöksiä kuin mitä sovelletaan rauhoittamattomiin eläimiin eli villiintynyttä kissaa saadaan pyydystää ja se voidaan tappaa metsästyslaissa säädetyllä tavalla kuten muitakin rauhoittamattomia eläimiä. Villiintynyt kissa on eri asia kuin omilla teillään oleva lemmikkikissa. Villiintynyt kissa muun muassa saa kaiken ravintonsa luonnosta." - http://poliisi.fi/poliisi/bulletin.nsf/vwSearchView/6ED0A68B702D0B62C22576320029B085

Vapaasti ulkoileva kissa altistuu monille vaaroille.

Kissa on petoeläin, mutta se ei pelasta sitä vaaroilta. Toiset kissat tai muut (irrallaan olevat) lemmikkieläimet, isommista pedoista tai ihmisistä puhumattakaan voivat vahingoittaa vapaana kulkevaa kesykissaa. Pienetkin haavat tulehtuvat helposti, aiheuttaen märkiviä paiseita ja laajoja infektioita. Liikenteen vaarat ovat usein kohtalokkaita kissoille. Auton alle jää vuosittain paljon villiintyneitä kissoja, ulkokissoja sekä karkuteille lähteneitä sisäkissoja. Pahimmassa tapauksessa kissa ei kuole heti, vaan jää kitumaan liikuntakyvyttömänä pitkiksi ajoiksi. Vastuuttomat yliajajat kaahaavat tiehensä, jättäen kissan kärsimään yksin. Villiintyneitä kissoja vaivaa usein sisä- ja ulkoloiset, aliravitsemus, silmätulehdukset, ruuansulatusongelmat, raajojen murtumat tai jopa kuoliot. Leikkaamattomat naaraat tulevat tiineeksi jatkuvasti, joka aiheuttaa kohtuutonta rasitusta eläimelle. Myös komplikaatiot raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen ovat todennäköisiä. 

Joskus kissat joutuvat myös ilkivallan ja kidutuksen kohteeksi. Ne myös saattavat kokea hyvin epäinhimillisen kuoleman. 

Klikkaa tästä päästäksesi toiseen artikkeliin

Suomessa on ollut tietojeni mukaan todella vähän näitä kidutustapauksia, jotka ovat valitettavan yleisiä ulkomailla. Kissanvihaajat tappavat kissoja ympäri maailmaa mitä brutaaleimmilla tavoilla. Kissoja poltetaan elävältä, hukutetaan, ammutaan ilmakivääreillä (ei tapa kissaa), niitä silvotaan ja hakataan eri välineillä. Kissoja myös hirtetään puihin tai tukehdutetaan muovipusseihin. 

PETAn sivuilta löysin TÄLLÄISEN artikkelin, jossa puhutaan vaaroista joita ulkokissat kohtaavat. Linkki sisältää paljon karua kuvamateriaalia, en suosittele herkimpien lukijoiden katsottavaksi! Viereisestä kuvasta pääset lukemaan tarinan kissasta, jota ammuttiin silmään.

Kun ynnäillään hyviä ja huonoja puolia kissan vapaasta ulkoilusta, pääsen ainakin itse tälläiseen tulokseen:

+ Kissa saa paljon liikuntaa

+ Paljon aktiviteettiä ja tekemistä

+ Auttaa pitämään tuhoeläimiä kurissa

+ Kissan hoito vie vähemmän aikaa ja rahaa, kun se ulkoilee

+/- Kenties lajiseuraa (kotona sitä ei välttämättä ole / reviirikiistat ja tappelut)

+/- Luonnonmukaista ruokaa (isäntäväki ei välttämättä tarjoa lainkaan ruokaa / saalis saattaa aiheuttaa myrkytyksen)

- Luonnolle aiheutunut haitta

- Liikenteen vaarat sekä kissojen aiheuttama vaara liikenteessä

- Rotanmyrkky, muut karkoitteet, torjunta-aineet ja lannoitteet

- Petoeläimet

- Tarttuvat taudit (esim. kissarutto, joka tarttuu pelkästään esim. ihmisten vaatteiden välityksellä ulkokissasta sisäkissaan, tai kissan kantamat taudit jotka voivat tarttua myös Suomen alkuperäiseen kissaeläimeen: ilvekseen)

- Loiset (joita kissa voi tartuttaa myös ihmisiin [esim. toxoplasma gondii])

- Leikkaamattomat kissat lisääntyvät holtittomasti

- Tarpeiden teko mm. uimarannoille, lasten leikkipaikoille, pihoille tai virkistysalueille

- Irtokissat työllistävät niin eläinhoitoloita kuin poliisia ja palomiehiäkin

- Mielipaha, kun kissa katoaa, tulee raadelluksi, ammutuksi tai se jää auton alle

Zazu, n. 3kk ja onnellisesti sisätiloissa :)

Yhteenvetona voitaisiin miettiä, kummin on parempi. Kissa elää lyhyemmän, mutta toivottavasti yltäkylläisen ja lajityypillisen elämän tai kissa elää pidemmän, terveemmän, turvallisemman elämän ihmisen seurana kotioloissa. 

Tässä päästään itse otsikkoon: 

Onko ulkokissa todella onnellisempi, kuin mitä sisäkissa voisi koskaan olla? Vuosien kokemuksen ja faktapohjaisen tietämyksen perusteella väitän, että ei. Ulkokissan elämään liittyy niin paljon vaaroja ja stressiä, ettei se voi nauttia olostaan jatkuvasti - tuskin edes suurinta osaa ajastaan. 

Uskon että ulkokissoja tulee olemaan aina, mikään valistus ei niitä poista maailmankartalta. Mutta haluan muistuttaa ihmisiä niistä asioista, joita tapahtuu tietämättämme kun kissa kulkee yksinään korvessa tai siellä taajama-alueen pusikoissa. Kissat kärsivät silmiemme alla, ja sitä ei joko huomata tai siitä ei välitetä tarpeeksi. Avatkaa silmänne tälle asialle ja miettikää sekä kissan itsensä, Suomen luonnon että meidän kaksijalkaisten hyvinvointia! Yksikin sisällä pidetty kissa on palvelus meille kaikille, vaikka se ei ehkä paljolta tunnu :)

Saa jakaa, saa kysyä, saa kommentoida!

- Mosse