"Mommy look, there's poop on the floor!"

Luin tässä taannoin keskustelua yhdessä facebookin eläinryhmistä, jossa eläinten kasvattajat harmittelivat sitä kuinka vierailijat/ostajat kauhistelevat sotkua tai eläinten hajua, ja että joskus saa lukea netistä myöhemmin julkista mollausta ja päivittelyä kuinka "häkit ovat olleet todella siivottomia ja lattialla oli kuiviketta" jne. On todella valitettavaa ettei kaikki vierailijat ymmärrä mitä ero yhden/muutaman lemmikin ja suuremman kasvatuspopulaation välillä tarkoittaa käytännössä.
Tuosta keskustelusta inspiroituneena halusin ottaa aiheen käsittelyyn hieman laajemmin, ja kirjoittaa pienen listan siitä, miten eläinkasvattajan luona vierailevan ihmisen tulisi ottaa huomioon kyläreissulla.

1. Olet menossa jonkun kotiin, katsomaan eläimiä ja eläinten elinympäristöä.

• Et ole menossa arvostelemaan kasvattajan (+ perheen) elämäntapoja, sisustusta, lastenkasvatusta jnejne.
• Muista yleiset käytöstavat, vaikka oletkin (mahdollisena) ostajana liikkeellä
• Se mitä sinun tulee arvioida vierailullasi, liittyy niihin eläimiin jota olet mennyt katsomaan. Jos kuitenkin olet huolissasi jonkun eläimen hyvinvoinnista, keskustele asiasta ensin kasvattajan kanssa. Tarpeen vaatiessa voit tehdä nimettömän eläinsuojeluilmoituksen jolloin eläinsuojeluviranomainen käy tarkistamassa eläinten olosuhteet ja puuttuu niihin mikäli näkee sen tarpeelliseksi. Julkinen huutelu netissä on ensinnäkin todella huonotapaista ja myöskin laitonta, mikäli jotakuta mustamaalataan syyttä. Älä tee sitä.

2. Kuten useimmissa kodeissa, myös eläinten kasvattajien luona saattaa olla epäsiistiä, kasvattaja saattaa olla väsynyt tai kiireinen. Kasvattajakin on ihminen! Muista että lähes poikkeuksetta kasvatustyö on kasvattajalle harrastus, ei leipätyö eikä aikaa ole pelkästään eläimille.

3. Ota huomioon, että esim. 10 koiraa saa aikaan enemmän sotkua ja hajua kuin yksi tai kaksi sohvaperunaa. Sama juttu kissojen, lintujen, kanien ja jyrsijöiden kanssa. Terraarioeläinten kasvattajilla saattaa olla kymmeniä terraarioita ja eri kokoisia väliaikaisasumuksia, joista kaikki ei taatusti ole tiptop-kunnossa jokaista vierailijaa varten.
Lattialla saattaa olla häkkieläinten kuiviketta, heinää, jätöksiä (etenkin jos taloudessa on koiranpentuja, lintuja tai kaneja) ja karvaa. Kaikista eläimistä lähtee oma hajunsa, ja kun eläimiä on useita, hajua on väkisinkin. Älä siis pelästy "märän koiran hajua", kissan vessalaatikoiden tuoksahdusta tai rottahäkkien hajua. Epämiellyttäväkään haju ei aina tarkoita huonoja olosuhteita!

4. Jos olet menossa katsomaan tiettyjä pentuja/poikasia tai tiettyä eläinlajia, kunnioita sitä jos kasvattaja ei halua esitellä mahdollisia muita eläimiään. (Hassu vertaus, mutta ihan toimiva: Et sinäkään varmaan esittele kaikkia kenkäparejasi, jos myyt facebookin kirpputorin kautta ylimääräiseksi jääneet kenkäsi.) Jos vaikkapa perheen koira on suljettuna toiseen huoneeseen, ei siitäkään tarvitse ajatella että sitä salaillaan jostain syystä. (Trust me, näitäkin epäilijöitä on yllättävän paljon..)

5. Pentujen/poikasten vanhemmat eivät ole aina nähtävillä. Tämäkään ei ole salailua. Kasvattaja varmasti kertoo mielellään vanhemmista ja näyttää pyydettäessä kuvia ja/tai muita tietoja. Jos välttämättä haluat nähdä pentujen/poikasten vanhemmat, kysy etukäteen että onko ne mahdollisesti nähtävissä. Usein koirien ja kissojen kasvattajat käyttävät lainattuja siitosuroksia, joten isät ei ole välttämättä nähtävillä kasvattajan luona.

6. Osoita kiinnostuksesi ja kysele eläimistä. Kasvattaja saa sinusta paremmin käsityksen lemmikinomistajana ja todennäköisesti luovuttaa eläime(t) paremmilla mielin kun tietää sinun olevan tosissasi kiinnostunut. Muista kuitenkin että kasvattajalla saattaa olla muuta menoa äläkä jämähdä vieraisille tuntikausiksi. Itse varaan vierailijoille n. puoli tuntia-puolitoista tuntia aikaa, ellen toisin mainitse. Keskustelen mielelläni eläimistä ja opastan uutta harrastajaa eläimen käsittelyssä, kerron kuivikevaihtoehdoista ja virike-ideoista ja niin edelleen, mutta aina ei ole aikaa rupatella tuntikaupalla.

7. Ilmoita. Aina. Ja mielellään ajoissa. Oli kyse vierailulle menosta, lemmikin tuomisesta näytille (esim. terveysvaivan takia) tai vierailun peruuntumisesta. Voi olla että kasvattajalle on tulossa useampia vieraita samana päivänä tai menoja on pitänyt siirtää/peruuttaa vierailijoiden vuoksi, joten on todella kurjaa jos vierailu perutaan viime tipassa tai tehdään oharit. Erityiset syyt peruuntumiselle täytyy tietysti kaikkien ymmärtää.
Kasvattajalla saattaa olla kalenteri täynnä menoa, joten älä oleta että pääset katsomaan eläimiä päivän  varoitusajalla.

8. Jos sinulla on mielessä tietynlainen eläin/eläimet (tietty sukupuoli, väri/muunnos, luonne), kerro siitä heti. Etsimääsi ei välttämättä ole heti saatavilla - eläimet kun ei ole hyllytavaraa (tätäkään ei kaikki tunnu tietävän), mutta kasvattaja varmasti kertoo tulevista poikueista tai tarjoaa muita vaihtoehtoja. Ole kärsivällinen tai karsi kriteereitäsi (älä kuitenkaan eläinten hyvinvoinnista, valitse aina vastuullinen kasvattaja).

Ja lisäksi pari erityishuomioita eri eläinlajeista, jotka eivät välttämättä ole tuttuja vierailijalle:

1. Esim. kissa- ja koirataloudessa on aina merkkejä eläinten elämästä. Karvaa huonekaluilla ja kasvattajan vaatteissa. Kissat ovat ehkä raapineet huonekaluja, kissanpissa saattaa tuoksahtaa (kaikkihan tietävät, että se on vahvan hajuista, pissanhaju ei siis tarkoita sitä ettäkö olosuhteissa olisi jokin pielessä) jo ovella nenään. Matoissa tai lattialla saattaa olla kuraa, hiekkaa, karvoja. Koiranpentujen jätöksiä saattaa olla siellä täällä - varo mihin astut! Jos kasvattaja sanoo ovella että saa pitää kengät jalassa, kannattaa pitää!

2. Kani- tai jyrsijäkasvattajalla on todennäköisesti paljon häkkejä tai terraarioita. Ne saattavat olla huomattavasti pienempiä, mitä lemmikkikaneille tai -jyrsijöille suositellaan. Useamman eläimen kohdalla tilasta joudutaan kuitenkin usein tinkimään, kuitenkin huomioiden eläimen lajikohtaiset tarpeet ja eläinsuojelulain määrittelemät minimit. Jos tila-asia mietityttää, kysy rohkeasti. Kasvattaja varmasti kertoo mielellään minkä kokoisia asumuksia käyttää itse ja mitä suosittelee lemmikinomistajalle.



Tässäpä nyt tärkeimmät, täydentelen listaa jos/kun jotain tulee mieleen. Summa summarum, ollaan avoimin mielin, ystävällisiä ja noudatetaan hyviä käytöstapoja. Kysytään, vastataan ja vuorovaikutetaan.