Lemmikit.
Mitä kaikkea ne oikeastaan vaativat? No aikaa tietysti. Ja rahaa. Tilaakin. Joskus myös paljon hermoja ja kärsivällisyyttä. Eläimen hankintaa tulee aina tarkastella monelta kantilta, sekä harkita pitkään.
Riippuen eläinlajista ja rodusta, täytyy miettiä eläimen tilavaatimuksia, ruokavaliota, elinikää sekä käytösasioita. Tarvitseeko eläintä kouluttaa, vai pitääkö sen antaa olla rauhassa. Aiheutuuko käsittelystä jopa stressiä? Vaatiiko eläin lauman vai onko se erakko? Mitä se syö? Tarvitseeko se ravintolisiä tai elävää ravintoa? Entä jos eläin on allerginen jollekkin ruoka-aineelle? Mistä ruoka hankitaan, mitä se kustantaa? Mitä muita tarvikkeita eläin tarvitsee? Entä mahdolliset eläinlääkärikäynnit. Onko lähistöllä lääkäriä, joka tuntee kyseisen lajin/rodun? Mihin eläin majoitetaan? Tarvitseeko se oman akvaarion, terraarion, häkin, huoneen vai peräti puolet autotallista sekä peltotilkun? Lämpötila? Paleltuuko vai pakahtuuko eläin esim. suomalaisessa huoneenlämmössä? Miten sopivat olosuhteet saadaan järjestettyä? Paljonko se kustantaa? Elääkö eläin ihmistä pidempään vai täytyykö sen kuolemaan varautua jo parin kuukauden kuluttua hankinnasta? Mitä jos oma elämäntilanne muuttuu. Löytyykö eläimelle uusi koti, mistä? Millaista hoitoa se saa uudessa kodissa?
 |
| Leikkiä vai yhteenotto? |
Miten eläin suhtautuu mahdollisiin toisiin lemmikkeihin? Entä lapsiin? Vieraisiin aikuisiin? Onko aihetta pelätä aggressiivista käytöstä tai jopa henkeä uhkaavia välikohtauksia? Onko EA-kurssit käyty? Aiheutuuko eläimestä melu- tai hajuhaittoja? Miten se vaikuttaa asumiseen ja mahdollisiin naapureihin? Voiko eläimen jättää yksin vaikka viikonlopuksi, vai pitääkö sille etsiä hoitaja? Saako sen otettua lomalle mukaan? Miten kuljetus tapahtuu, tarvitaanko sille vain kuljetuskoppa vai traileri? Kenties lisäkäsiä avuksi? Paljonko aikaa eläimen hoitotoimenpiteet vaativat? Tarvitaanko niihin apua? Entä eläimen jätökset? Omaan roskikseen, vessanpönttöön vai lantalaan? Lelut ja virikkeet. Tarvitaanko niitä? Kiipeily-, kaivuu-, raapimis-, jyrsimis- tai juoksentelutarpeet? Kuinka järjestetään? Eläimen asumuksen turvallisuus. Tarvitseeko tilkitä koloja, lukita ovia tai sulkea ruuat kaappeihin. Sähköpaimen tai kalteri-ikkunat? Myrkylliset kasvit, terävät kulmat, sähköjohdot, korkeat hyllyt ja lasiesineet.. Entä jos eläin on kehitysvammainen, joutuu onnettomuuteen tai sairastuu loppuiäkseen? Lääkitys, kuntoutus ja muut erityistoimenpiteet?
Oletko valmistautunut kaikkeen?
Mitä muuta yllättävää voi tapahtua?
Voiko kaikkeen varautua?
Eläimen hankinta itsessään on iso asia. Etenkin jos eläin on ensimmäinen (laatuaan) tai sen hoidosta ei ole kunnollisia ohjeita, se on sairas tai muuten erityinen. Silti, pienen hamsterinkin hankintaa tulee miettiä. Eläintä ei voi vain nakata kodista toiseen, jos se ei olekaan sitä mitä odotti. Tai jos se meluaa. Ärsyttää. Syö liikaa tai lakkaa syömästä. Puree sinua. Kakkaa olohuoneen matolle. Rikkoo perintövaasin. Ei opi istumaan käskystä. Haisee. Karkaa pihalta. Ei ole söpö enää aikuisena.
 |
| Peloissaan vai kiinnostunut? |
Näistä seikoista huolimatta: jos tulee tilanne, ettei eläintä voi pitää tai hoitaa asianmukaisesti, tulee siitä luopua. Ei ole kenenkään edun mukaista pitää väkisin eläintä josta ei kykene syystä tai toisesta huolehtimaan. Jos eläintä ei voi luovuttaa uuteen kotiin, täytyy vakavasti harkita sen lopettamista. Jotkin eläimet (kenties traumatisoituneet, vanhat tai sairaat) stressaantuvat hurjasti kodinvaihdoksesta ja niille paras vaihtoehto onkin lopetus. Eläin ei osaa ajatella että stressi helpottaa ajan kuluessa, eikä se osaa ajatella että ennen oli paremmin/huonommin. Se kokee vain sen hetkisen olotilansa epämukavaksi, jos se on stressaantunut.
Päätös on tehty, että lemmikki otetaan. Ollaan jo varmoja, että laji-/rotuvalinta on oikea
ja tiedetään millaisesta paikasta lemmikki haetaan. Tarvittavat hankinnat on tehty ja kaikki on valmiina uutta perheenjäsentä varten. Entä sitten? Mitä on odotettavissa tulevaisuudessa? Paljonko oikeasti on uhrattava rahaa ja aikaa uuteen eläimeen? Alla kerron meidän kuukausimenoista sekä ajankäytöstä.
Lähdetäänpä liikkeelle ruokapuolesta. Minkä summan edestä kukin eläinryhmä syö?
Kissat 25e/naama
Rotat - 5e/naama (tähän on laskettu kuivaruuat + tuoreruoka)
Hiiret - 1,50e/naama
Axot - 0,50e/naama
Käärme - 2e
Kotilot - 5e ?
Tämän hetkinen lauma syö siis kuukausittain n. 103 euron edestä. Täytyy kyllä sanoa että arvioin hiukan yläkanttiin. Summia on hankala arvioida tarkkaan, kun otukset syövät myös "toinen toistensa ruokia". Esim. jyrsijät ja kotilot saa kissojen lihoja, kissat ja rotat käärmeen hiiriä, kissat ja jyrsijät axojen kalaa jne.. Jyrsijät sekä kotilot syövät pitkälti meidän hevi-jämiä. Axoille maistuu myös kastemadot, joita löytyy joka kiven alta (eikä lihatiskiltä korkealla kilohinnalla)
 |
| Ekokuitua, multaa, heinää, kutterinpurua, puupellettejä sekä haapahaketta. |
Ruokamenojen lisäksi toinen kulutustuote on kuivikkeet, eli puupelletti, kutterinpuru,
haapahake ja multa (jos sitä nyt voi kuivikkeeksi laskea :D). Näihin menee rahaa arviolta 8e/kk. Lisäksi hiiret saavat pesämateriaaliksi heinää jota saa
0-2e/paali sekä Femman ekokuitu (tekee kuussa alle 0,30e).
 |
Pilttipurkit toimivat kätevinä pellettikuppeina rotilla. Rauta-
lankaa purkin kaulaan ja ei kun pinnoihin kiinni! :) Kannet
puolestaan ovat erinomaisia puurolautasia hiirille, sekä
piltti- tai lihalautasia kotiloille! |
Jyrsijoille saa kivoja virikkeitä luonnonoksista, wc-paperirullista, muropaketeista ja muista pahvilaatikoista. Kissat leikkivät mielellään narunpätkillä tai kävyillä :D Täytyy kyllä myöntää että etenkin kissoille tulee ostettua silloin tällöin uusia leluja. On aktivointipalloa, höyhenlelua, laserosoitinta, pehmohiiriä ja palloja..
Muita tarvikkeita (juomapullot, ruokakupit, pesuaineet, shampoo, rasva,
kynsisakset, turkinhoitovälineet) sekä virikkeitä tulee ostettua harvemmin, joten "ei niistä montaa euroa tule" jos summat jaetaan joka kuukaudelle. Uutena ostetaan lähinnä "ruokailuvälineitä", hygieniatuotteet sekä osa virikkeistä ja leluista.
 |
| Kynsisakset, Ruttulin kylvetystarvikkeet ja Tirpan karsta sekä kampa :) |
 |
| Osa kissojen leluista.. |
 |
| .. ja vähän jyrsijöiden huvikkeita. |
Entäs säännölliset rokotukset, madotukset, loishäädöt, hammashuolto..?
Minttu sai meillä ollessaan ensimmäiset rokotteensa, hintaa niille tuli yhteensä +70e. Ritalla on rokotukset kunnossa, eli ainakin ensi kesään asti mennään näillä. Kissat madotetaan (Axilur 250mg - 20 tab. n. 15e = tekee kuussa reilu 0,60e) keväällä ja syksyllä, koiran madottamisen hoitaa äiti. Tirpan hammaslääkärikuluihin osallistun minäkin, maksamalla toimenpiteen. Viimeksi hammaskivenpoisto tuli maksamaan n. 80e. Loishäätöön olen tähän asti käyttänyt vain strongholdia (aika arvokasta, mutta usein hintansa väärti). Toimii sekä sisä- että ulkoloisiin, ainoastaan hiirten hilsepunkkia se ei tapa. Hilsepunkkiin tarvitsee eri vaikutusaineen omaavan häätölääkkeen. Strongholdia saa eläinlääkäriltä ja apteekista reseptiä vastaan. 15mg 0,25ml x 3 ampullia maksaa apteekissa n. 20e. Yhdestä ampullista saa tehtyä häädön useammalle rotalle tai hiirelle.
 |
| Vesitestejä, haavi, axo-pellettejä ja jättipipetti :D |
Mitä muita hankintoja tulee eteen, kun perheessä on monta eri eläinlajia? Akvaarionhoitoon tarvitaan omat välineensä (itsetehty lappo, haavi ja "jättikokoinen pipetti" yhteensä n. 9e) ja vesitestit, (n. 20e). Lämpömatot/kaapelit käärmeelle ja ovum-kotilolle (n. 20e/kpl). (Muovi)kasveja kotiloille ja axoille, erilaisia vedenkestäviä piilopaikkoja (n. 2-20e/kpl). Lämpö- ja kosteusmittarit herppiosastoa varten.
 |
| Näitä meiltä löytyy 4kpl |
Kissoille ja jyrsijöille kuljetuskopat (4-20e), valjaat, pannat ja hihnat kissalle ja koiralle (5-20e/kpl). Siivosvälineet ja pesuaineet sotkuja varten.
Neulaa ja lankaa parsimista varten, rautalankaa, sivuleikkurit, verkkoa, teippiä, puutavaraa ja köyttä nikkarointia varten.. Mitäs vielä. Ainiin, parit uudet kuulokkeet (+5e) ja uusi lämpökaapeli käärmeelle kissan purtua sen rikki.. Noh, tekevälle sattuu, vai pitäisikö sanoa, lemmikinomistajalle sattuu? ;)
Tästä taisi tulla nyt enemmän meidän elukoiden tarvikkeita koskeva, kuin rahan- ja ajanmenoa käsittelevä postaus :D Katsotaan, jaksatteko lukea vielä (meidän perheen) ajankäytöstä!
Aika on yksi tärkeimmistä asioista, jota lemmikinomistaja tarvitsee. Toiset eläinlajit ja rodut vaativat huomattavasti enemmän aikaa kuin toiset. On erittäin oleellista miettiä omaa ajankäyttöä, ennen kuin hankkii lemmikkiä. Jos olet päättänyt ottaa lemmikin muttet ole varma laji/rotuvalinnastasi, tee lista haluista ja ei halutuista ominaisuuksista:
- Seura-, harraste-, näyttely- vai katselulemmikki?
- Kaipaatko lenkkiseuraa tai kaverin muuhun aktiiviseen toimintaan?
- Helppohoitoinen vai haastavampi?
- Tavallinen vai erikoisempi?
- Ei saa kiipeillä?
- Ei saa jyrsiä/hajottaa paikkoja?
- Onko ääntelyllä väliä?
- Vaikuttaako eläimen mahdollinen haju?
- Hinta/budjetti?
- Eläimen koko?
- Väri, rakenne, turkki/nahka/suomut jne?
- Inhottaako pitkä karvaton häntä?
- Vai kahdeksan jalkaa ja liian monta silmää?
- Onko eläimen oltava pitkiä aikoja yksin kotona?
- Älykkyys?
 |
| Kuva lainattu Sini Heikkiseltä :) |
Jos olet paljon pois kotoa etkä kaipaa seurallista eläintä, vaan ennemmin koristeen - hanki matelija, sammakkoeläin, kaloja tai hyönteisiä jotka eivät vaadi (osa niistäkin vaatii!) päivittäisiä hoitotoimenpiteitä tai ihmisen seuraa. Monille lasilaatikkojen asukeille on olemassa sumutuslaitteita ja ruokinta-automaatteja, jotka mahdollistavat entistäkin pidemmän "loman". Näihinkään ei pitäisi aina luottaa sokeasti, sillä esim. sähköjen katketessa eläin jää ilman tarpeellista kosteutta tai ravintoa.
Jos taas kaipaat itsellesi seurallisen eläimen, harkitse kissaa, koiraa, frettiä, kania tai jyrsijöitä. Mieti sitten taas toivomiasi asioita.
Ei saa haista juuri lainkaan.
- Älä ota ainakaan frettiä, rottia tai hiiriä.
Ei erityisen aktiivinen, "säheltävä" eläin. Rauhallinen, viihtyy kotona.
- Miten olisi marsu, kani, pieni koira tai kissa?
Ei asu häkissä. Oppivainen eikä pudottele tavaroita hyllystä.
- Seurakoira, esimerkiksi spanieli, villakoira tai papillon?
Ei niin karvainen, haluan helppohoitoisemman turkin!
- Mopsi, bostoninterrieri tai chihuahua?
Mahdollisia lemmikkieläimiä on valtava kirjo. Jokaiselle ihmiselle löytyy taatusti sopiva! :] Osa eläimistä vaatii enemmän kuin toiset, joten mieti tarkkaan.
Moni koiranomistaja on hankkinut/hankkii koiransa pelkästään ulkonäön perusteella. Joku hakee söpöä ja pörröistä, toinen suurta ja kauniin väristä. Sitten ihmetellään, miksi se pieni karvakasa räksyttää päivät eroahdistuneena, pissii sisälle ja turkki on jatkuvasti hirveässä takussa. Tai kun suuri koira "hankkii" itselleen jonkin kasvuhäiriön väärän ruokinnan tuloksena ja on kipeä koko loppuelämänsä, tai hajottaa puoli omaisuutta pitkästyessään, kun omistaja on poissa kotoa.
Toiset koira(rodu)t ovat älykkäämpiä kuin toiset, toiset vaativat enemmän liikuntaa, seuraa, turkin hoitoa tai muita hoitotoimenpiteitä erityisominaisuuksiensa vuoksi. Jos asut kerrostalossa ja olet 8 tuntia poissa kotoa arkisin, älä hanki huskyä, paimenkoiraa tai aktiivista metsästyskoiraa. Älä ota myöskään seropia jossa on edellä mainittuja rotuja. Seurakoirarodut, vinttikoirat ja joku terrieri voisi sopia paremmin kerrostaloon. En tahdo kuitenkaan yleistää täysin, sillä uskon että husky tai metsästysviettinen ajokoirakin voi elää täysin onnellista ja tasapainoista elämää kerrostalossa - se vain vaatii omistajaltaan paljon enemmän, verrattuna siihen että koirakko asuisi maalla.
 |
| Tirppa ja tytär Cherry ulkoilun jälkeen.. |
Yleinen harhaluulo on myös, että kaikki pitkäkarvaiset koirat vaativat suunnatonta puunaamista. Näin ei ole, turkin hoidontarve riippuu täysin karvan laadusta. Jotkut myös luulevat, että pieni koira tarvitsee vähemmän liikuntaa kuin isompi. Tai että vinttikoira on ainoastaan supersporttisen ihmisen koira. Päinvastoin! Esimerkiksi greyhound on täysin laiskan ihmisen koira! :D
Koiraa valitessa tulee siis kiinnittää suuri huomio rotuun/rotuihin sekä koiran käyttötarkoituksiin. Puudelista ei tule paimenkoiraa, eikä paimenkoirasta seurakoiraa villasukkaa kutovalle mummelille.
Ettei taas menisi ihan ohi aiheen, jatketaan meidän arjesta ja aikatauluista.
Moni on kysynyt, että miten meillä riittää aika koko tämän komppanian kanssa. Sitäkin useampi varmasti miettii samaa, kuitenkaan kysymättä asiaa. Moni tuntematon tai ei-eläin-ihminen saattaa olla kauhuissaan, ettei kukaan pysty pitämään huolta tälläisestä eläinmäärästä. Jos joku nyt on huolissaan meidän otusten puolesta, niin toivotaan että tämä helpottaa!
Huom! Tulossa myös "oikea" postaus meidän päivästä, tunti tunnilta, kuvitettuna! :]
Täytyy myöntää että aikaa menee toisinaan hyvinkin paljon, etenkin jos jotain normaalia arkea ihmeellisempää tapahtuu. Aikaa riittää silti hyvin myös "omille jutuille". Emme ehkä rilluttele kylänraitilla yhtä paljon kuin ikätoverimme yleensä, ja vietämme paljon aikaa kotona, mutta emme siitä huolimatta ole kotiin erakoituneita.
Eläimet ovat etusijalla, oikeastaan joka asiassa. Niitä mietitään ensimmäisenä, kun saadaan rahaa kouraan. "Tartteeko joku elukka jotain? Onko kaikilla ruokaa? Joo.. Vasta ensikuussa tarvitsee ostaa lisää pellettejä.."
Tai kun äiti kysyy yökyläilemään. "Ei me kyllä voida jäädä, elukat täytyy ruokkia. Ja rottien häkkiki pitäis siivota.."
Aina kaupungilla käydessä kaikkea tarkkaillaan "mitähän joku eläin voisi hyödyntää"- tai "tuosta saisi kivan.."-silmällä. Ikea, Clas ohlson ja muut säläkaupat ovat parhaimpia (=pahimpia) kohteita edellä mainitun käyttäytymisen toteuttamiseen.
 |
| ZzzZzz.. |
Aamut alkavat meillä kuten monen muunkin kotona; verhot avataan ja valot (keittiöstä, terraarioista ja akvaariosta) laitetaan päälle. Usein Ruttu jää nukkumaan mukavan lämpimän peiton alle, kun muut ovat jo jalkeilla. Minttu nousee yleensä samoihin aikoihin tai ennen kaksijalkaisia. Maria keittää kahvia tai juomme yhdessä teetä. Kissat saavat aamupalansa meidän jälkeen. Siinä vaiheessa nakupyllykin on kömpinyt pois peiton alta, kerjäämään unisena ruokaa ja rapsutuksia.
Siimahäntien valtakuntaan sytytetään valot samalla kun käymme penkomassa vaatekaappia. Tarpeen mukaan kuppeihin lisätään kuivaruokaa ja vesipullot täytetään. Rotat tulevat unisena katsomaan, onko tarjolla jotain pellettejä erikoisempaa. Rotat ja hiiret tarkastetaan päällisin puolin, katsotaan että kaikki ovat tallella ja heräävät (syömään). Joskus jyrsijät saavat siemeniä päiväpuuhaksi. Kotiloiden terraarioita sumutellaan sen mukaan mitä koskeusmittari näyttää, ja joskus nekin saavat vasta aamulla ruokansa (useimmiten ruoka laitetaan tarjolle illalla).
Sitten on aika lähteä kouluun tai töihin. Sieltä palaamme suoraan kotiin tai kaupan kautta. Joskus käymme myös Turussa asti ostoksilla. Kotona kissoille tarjoillaan ruoka, riippuen aamun annoksesta ja mitä on iltapalaksi. Joskus kissat syövät kolme ateriaa päivässä, joskus vain kaksi. Syömme itsekin jotain, teemme läksyjä tai puuhailemme omiamme. 18-20 aikoihin myös usein siivotaan, tiskataan tai pyykätään. Rottien häkki, kissojen vessalaatikot, hiirulaisten asumukset, akvaarion vedenvaihto.
Illalla katsellaan telkkaria tai elokuvia, leikitään kissojen kanssa ja valmistetaan ruokaa jyrsijöille. Samaan aikaan tarjoillaan myös kotiloiden iltapala. Kaikki kotilot kaivellaan koloistaan ja tarkistetaan että kaikki on ok. Ennen nukkumaanmenoa puuhailemme Marian kanssa omiamme tai vietämme aikaa elukoiden kanssa. Kun valot sammutellaan ja huutelemme hyvät yöt kaikille otuksille, kömmimme peiton alle (usein Ruttuli seuranamme). Usein tämän jälkeen kissat, tai ainakin Minttu keksii omaa puuhaa (=juoksee ympäri asuntoa, kurisee ja maukuu) ja herättää minut. (Maria jatkaa uniaan tyytyväisenä)
Yöt nukutaan pääasiassa (onneksi!) hyvin, Ruttu meidän peiton alla ja Minttu usein peiton päällä :) Jyrsijät, kotilot, axot ja Femma puolestaan elävät omaa elämäänsä öiseen aikaan. Siimahäntien elämöinnistä kuuluu omat äänensä, mutta niihin on tottunut hyvin (etenkin kun on asunut yksiössä kuuden rotan kanssa).. Olen silti erittäin tyytyväinen että ne voivat asua omassa huoneessaan, suljetun oven takana.
Kaikkein aikaavievintä puuhaa eläinten pidossa on rottien linnakkeen puunaus. Häkki on lattiasta kattoon asti korkea, eli siivottavaa riittää. Häkin pohja- sekä pottalaatikoiden siivouksen lisäksi häkistä irroitetaan kaikki umpinaiset (=muoviset) tasot, mökit, putket/tunnelit, köydet, orret ja kiipeilyvirikkeet. Ritilätasot sekä häkin kalterit pyyhitään puhtaaksi ja desinfioidaan, sillä neitokaisilla on tapana pissiä milloin mistäkin = virtsaa on sekä häkin sisä- että ulkopuolella. Jep, lattia ja joskus seinäkin kaipaa säännöllistä puhdistusta. Häkissä olleet pyyhkeet nakataan pyykkiin ja uudet vaihdetaan tilalle.
Kaikki kalusteet pestään, desinfioidaan ja kuivataan ennen häkin uudelleen sisustamista. Järjestys häkissä, virikkeet, pesät ja mökit vaihtelevat siivouskertojen välillä, ja rotat tutkivat "uutta" asumustaan aina innolla. Aikaa perusteelliseen siivoukseen kuluu 2-3 tuntia, riippuen meidän ruokatauoista sekä kuinka vaativaa puhdistusta virikkeet kaipaavat ;) Perusteellinen siivous tehdään n. 10 päivän välein. Siivouskertojen välillä häkin kuivikkeita ja pyyhkeitä vaihdetaan sekä umpitasoja pyyhitään. Rottahäkin ympäristö lakaistaan ja mopataan yleensä samalla tai jopa useammin. Aikaa näihin pienempiin siivouksiin menee korkeintaan 20min.
Rottien häkin siivoamisesta on tulossa oma osionsa postaukseen, joka käsittelee
meidän päivää tunti tunnilta! Säästäkää mielenkiintoanne siihenkin :)
Seuraavaksi kovin siivoushomma (eläimiin liittyen) lienee hiirten asumukset. Terraariot ja dunat siivotaan aina tarpeen vaatiessa, mitään tiettyä aikaväliä ei ole. Tarve määräytyy asumuksen koon ja kokoonpanon mukaan. Isommista terraarioista vaihdan vessanurkkausten purut 1-2 kertaa viikossa ja kaikki purut menevät vaihtoon about 1-2 kertaa kuussa. Samalla siivouskerralla myös virikkeet pestään, aivan kuten rottienkin kanssa. Lasit pyyhitään tarpeen mukaan.
Dunat vaativat siivousta huomattavasti useammin, sillä varsinaiset vessanurkkaukset kattavat puolet koko asumuksesta. Poikien haju on myös voimakkaampi, joka vaikuttaa siivouksen tarpeeseen. Yhden dunan virikkeineen siivoaa ja pesee ehkä 15 minuutissa.
Kissojen kaksi wc-laatikkoa siivotaan myös tarpeen vaatiessa, yleensä parin päivän välein. Joskus kissat käyttävät toista laatikkoa enemmän kuin toista, joten käytetympi siivotaan aiemmin. Kaikki kissan pottia siivonneet tietävät varmasti, että se ei kovin aikaa vievää puuhaa ole :)
Kotiloiden päivittäisiin hoitotoimenpiteisiin kuuluu ainoastaan terraarion sumutus (tarvittaessa), uusien ruokien laittaminen terraarioon -> vanhojen jämien pois kerääminen. Myös näkyvimmät ulosteet kerätään pois. Kotiloiden terraarioiden perusteellinen siivous tehdään hyvin harvoin, verrattuna vaikka hiiriin. Sama koskee myös käärmettä. Ulosteet kerätään pois kun niitä ilmaantuu ja kaikki kuivikkeet vaihdetaan muutaman kerran vuodessa (särähtää kyllä omaankin korvaan, mutta näin se on :D). Samalla koko terraario sisusteineen pestään ja desinfioidaan. Kotiloilla sama juttu, mutta multaa vaihdetaan huomattavasti useammin kuin Femman haapahaketta.
Axojenkaan hoitotoimenpiteet eivät paljoa aikaa vaadi. Ne ruokitaan 1-2 kertaa viikossa ja ulosteet kerätään kun niitä havaitaan. Vettä vaihdetaan 1-2 viikon välein ja suodatin huuhdotaan n. kerran kuukaudessa. Vedenvaihdossa + akvaarion siistimisessä + axojen ruokinnassa (kaikki toimenpiteet hoidetaan yleensä samalla kertaa, ettei akvaariota tarvitse ronkkia "ylimääräisiä kertoja") kestää n. 30-45min, riippuen poikien ruokahalusta ;)
Eläinten hoitamiseen kuluvaa aikaa on äärimmäisen vaikea määritellä tarkkaan. Siivoukset eivät ole päivälleen eikä niitä hoideta tiettynä kellonaikana sekuntikello kädessä. Kumpikaan meistä ei merkkaa kalenteriin kissojen vessalaatikoiden siivouspäivää tai sitä kumpi ruokki axot viimeksi. Otukset vievät paljon aikaa myös tavalla, jota ei aina tule ajatelleeksi.
- Ruoka = Tutkimustyö: Mistä saa, millä hinnalla, miten haetaan kotiin? Paloittelu, sulattaminen, keittäminen, säilyttäminen, tarjoilu..
- Eläinlääkärikäynnit = Mikä lääkäri, milloin, miten sinne kuljetaan, tarvitseeko madottaa ennen toimenpidettä/muut ennakkohoitotoimenpiteet?
- Virikkeellistäminen = Kissojen leikittäminen, rottien "ulkoiluttaminen", häkkien uudelleen sisustaminen, uusien tarvikkeiden valinta, osto jne..
- Hygienia = Eläimen pesu tarvittaessa, kynsien leikkaus, silmien ja korvien puhdistus jne. Oma hygienia eläimiä käsitellessä = Hali Minttua ja kieri kissankarvoissa -> pese kädet ja vaihda paita ennen kuin menet hoitamaan rottia. Pese kädet kun olet käsitellyt käärmettä. Pese kädet kun menet käsittelemään axoja, pese uudelleen käsittelyn jälkeen. Muista myös pestä kaikki (sisusteet, lappo, haavi, ämpärit..) mikä menee akvaarioon.
- "Ylimääräinen" siivoaminen = Mintun karvat vaatteissa, lattialle tippuneet jyrsijöiden kuivikkeet sekä kuivikkeet jotka Ruttu potkii pois vessalaatikosta, kissojen leikkiessään kaatelema vesikuppi, Minttu silppuama laturinjohto ja eläiten "pyykkien" pesu..
Eläimet syövät aikaa monella muullakin tavalla, kuin mitä niiden oma hoito vaatisi. Kissakin pärjäisi sillä, että se ruokitaan säännöllisesti ja potta siivotaan. Mutta kuka jaksaa sitä rallia, jota se vetää puolet yöstä, ellei sitä jotenkin aktivoi päiväsaikaan? Rottakin pärjäisi samalla perushoidolla, mutta kuka jaksaisi kuunnella ainaista kalterin paukuttamista? Ja niin edelleen. Eläimen aktivointi (niin fyysisesti kuin henkisestikin) on yllättävän aikaa vievää, ja joskus raskastakin. Se vaatii omistajalta aivotyötä, jonkun verran rahaa tai ainakin viitseliäisyyttä.
***
Aikaa on maailmassa vain tietyn verran, sitä ei saa enempää eikä vähempää.
Kukin käyttää aikansa valitsemallaan tavalla, ja aikaa saa aina järjestettyä tärkeimmiksi näkemilleen asioille. Minulle eläimet ovat itse elämää suurempi asia, ja siksi näen niin paljon vaivaa niiden eteen. Tiedostan, että monta asiaa jää minulta tekemättä lemmikkieni vuoksi, mutta vielä enemmän jäisi kokematta ilman niitä ♥
Eläimet ovat olleet tukenani, kun kukaan muu ei ole osannut auttaa.
Niiden ei ole tarvinnut kertoa lohduttavia sanoja tai halata.
On riittänyt kun ne ovat olleet siinä - olemalla omia, rehellisiä itsejään.
 |
| Tirppa ja minä, 2009 |
- Mosse
